Aggression Replacement Training® (ART) on menetelmä, jota on tutkittu, käytetty ja kehitetty USAssa ja nyt myöhemmin Euroopassa – meitä lähinnä Ruotsissa. Menetelmän isä Arnold P. Goldstein hahmotteli sen pääpiirteissään 1980-luvulla yhdessä toverinsa Barry Glickin kanssa. Menetelmän vaikuttavuutta on tutkittu pitkin matkaa. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. Tavoite on, että nuori kehittyy moraalisessa ajattelussa, oppii parempaa itsehillintää ja uusia sosiaalisia taitoja tullakseen toimeen jokapäiväisessä elämässä. ART:n lähtökohta on, että sosiaalista, yhteisön hyväksymää käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. ART:ssa on harjoitteita kolmella tasolla:
• vihanhallinta, tunnetaso
• sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso
• moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso
Harjoitteet on suunniteltu tehtäviksi ryhmässä. ART on avuksi, kun nuoren tai aikuisen käyttäytyminen on epäsosiaalista: liiallisen vetäytyvää tai aggressiivista.
MIKÄ TEKEE MENETELMÄSTÄ TOIMIVAN?
RAKENNE
ART-harjoitteeet ovat strukturoituja siihen muotoon, jossa ne ovat parhaiten hyödyksi. Nuorten on helppo keskittyä harjoitteisiin ja oppia uutta, kun tapaamisten rakenne pysyy samanlaisena. Tämä helpottaa myös ohjaajien työskentelyä ja menetelmän hyödyntämistä monenlaisissa toimintaympäristöissä.
MALLINTAMINEN
Ohjaajat opettavat uusia taitoja nuorille tarjoamalla tarkkaan mietityn ja esitetyn mallin. Mallista oppiminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin puheella ohjaaminen ja kehottaminen. Erityisesti nuoret oppivat enemmän siitä, mitä aikuinen tekee, kuin siitä, mitä hän sanoo!
MONIKANAVAISUUS
Aggressiota lähestytään kolmella rintamalla: ajattelun, toiminnan ja tunteiden kautta. Näin voidaan huomioida se, että aggressiivisen tai vetäytyvän käyttäytymisen pulmat ovat erilaisia ja yksilöllisiä, nuoresta riippuen.
YKSILÖLLISYYS
Interventio kohdennetaan aina osallistuvaan nuoreen ja nuorten ryhmään sekä heidän tarpeisiinsa. Ryhmässä harjoitellaan nuorten omaan arkielämään kuuluvia hankalia tilanteita ja niiden ratkaisuja.
KOTITEHTÄVÄT
Taidon yleistymiseen – eli siihen, käyttääkö nuori oppimiaan taitoja arkielämässään – kiinnitetään menetelmässä erityistä huomiota. Ohjaajat antavat tarkkaan mietittyjä kotitehtäviä ja kannustavat nuoria niiden tekemiseen, jotta nuoret saisivat kokemusta uusista taidoista myös ryhmän ulkopuolella.
POSITIIVINEN VAHVISTAMINEN
Me kaikki toimimme sen mukaan, minkä koemme palkitsevaksi. Ohjaajat palkitsevat nuoria heidän aktiivisuudestaan, yrittämisestä ja onnistumisista. Suurin palkinto nuorta odottaa arkielämässä: positiivinen palaute kavereilta, vanhemmilta ja muilta hänen elämänsä tärkeiltä ihmisiltä muuttaa käyttäytymistä kaikkein tehokkaimmin.
REALISMI
Aggressiivinen käyttäytyminen on hyvin opittu. On turha olettaa, että aggressiivisesti pitkään käyttäytynyt nuori kykenisi muuttamaan toiminta-, ajattelu- ja tunnemallejaan hetkessä. Muutoksen aikaansaaminen vaatii sinnikästä työtä ja paljon harjoittelua. Mitä enemmän harjoittelua, mitä enemmän toistoa, sitä todennäköisempää on, että muutos tapahtuu.
Moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso
Moraalista perustelua harjoitellaan tarinoiden kautta. Ryhmälle kerrotaan tarina, jossa tarinan päähenkilö joutuu vaikeaan tilanteeseen. Mitä hänen tulisi tehdä? Mikä olisi oikein? Kysymykset ohjaavat ryhmän tarkastelemaan tilannetta useammasta näkökulmasta. Ohjaaja auttaa ryhmää löytämään vastuullisia, yhteisön hyvinvointia edistäviä toiminnan perusteita. Alla yksi esimerkki moraalitarinasta.
Samin ongelmatilanne
Sami ja hänen ystävänsä Juha ovat levykaupassa. Juha näkee levyn, josta pitää, ja sujauttaa sen reppuunsa. Juha antaa pienen merkin Samille ja kävelee ulos liikkeestä, mutta Sami ei huomaa sitä. Hetken päästä myymälävartija tulee Samin luokse liikkeen omistajan kanssa. ”Tuo on toinen niistä pojista, jotka varastivat levyjä!” Myymäläetsivä tarkistaa Samin repun eikä löydä levyjä. ”Okei, pääset pälkähästä, mutta mikä oli sen pojan nimi, jonka seurassa äsken olit?” kysyy myymäläetsivä. ”Menen kohta konkurssiin jatkuvan näpistelyn takia”, sanoo liikkeen omistaja. ”En voi päästää häntä menemään.” Mitä Samin pitäisi tehdä?
- Pitäisikö Samin olla kertomatta Juhan nimeä?
- Mitä liikkeen omistajan näkökulmasta Samin pitäisi tehdä?
- Mitä jos liikkeen omistaja on mukava mies, joka välillä antaa nuorille alennuksia levyistä, jos heillä ei ole tarpeeksi rahaa? Mitä Samin pitäisi silloin tehdä?
- Mitä jos liikkeen omistaja on Samin isä? Mitä Samin pitäisi siinä tapauksessa tehdä?
- Onko koskaan oikein käräyttää ketään?
- Kenen syytä tilanne on?
- Kuinka tärkeää on se, ettei kaupoista näpistetä?
- Kuinka tärkeää on se, että myymälävarkaista ilmoitetaan poliisille?
Sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso
Sosiaalisia taitoja harjoitellaan, jotta nuorella olisi vaihtoehtoja aggressiiviselle käyttäytymiselle. ART-ryhmässä harjoitellaan yhtä sosiaalista taitoa kerrallaan. Ohjaaja mallintaa taidon nuorille näyttämällä esimerkin sen käytöstä ja opettamalla nuorille taidon vaiheet (katso alla). Ryhmän jäsenet harjoittelevat taitoon liittyviä tilanteita omasta elämästään. Tilanne voi olla esimerkiksi anteeksi pyytäminen äidiltä, rehtorin puhuttelussa toimiminen tai alkoholista kieltäytyminen. Kotiläksyjen avulla varmistetaan, että taidon käyttö yleistyy arkielämään. Esimerkkejä taidoista, joita ryhmässä voidaan harjoitella:
Taito 1: KUUNTELEMINEN
Katso henkilöä, joka puhuu.
• Ole kasvotusten, katso silmiin.
Mieti, mitä hän sanoo.
• Osoita tämä nyökkäilemällä ja mumisemalla hyväksyvästi.
Odota omaa vuoroasi.
• Älä vääntelehdi tai puhu päälle.
Sano, mitä haluat sanoa.
• Kysy, kerro ajatuksesi tai tunteesi.
Taito 40: SYYTÖKSEEN VASTAAMINEN
Mieti, mistä toinen henkilö sinua syyttää.
• Onko syytös oikeutettu vai väärä?
Mieti, miksi hän syyttää sinua.
• Oletko loukannut hänen oikeuksiaan tai koskenut hänen omaisuuteensa? Onko joku muu aloittanut juorun?
Mieti tapoja vastata henkilön syytökseen.
• Kiellä; selitä, miksi käyttäydyit, niin kuin käyttäydyit; korjaa toisen henkilön käsitykset; pidä puoliasi; pyydä anteeksi; tarjoudu hyvittämään tapahtunut.
Valitse paras tapa ja toimi.
Vihan hallinta, tunnetaso
Vihan hallinnan harjoittelu rakentaa pohjan muulle oppimiselle. Kun nuori oppii hallitsemaan suuttumustaan, hänen on mahdollista toimia sosiaalisesti rakentavalla tavalla myös silloin, kun hän on vihainen. Vihan hallinnan harjoitteissa nuorelle opetetaan:
• suotuisampia tapoja havaita ja tulkita ympäristöä
• rauhoittumiskeinoja
• keinoja toimia suuttuneena.
Vihanhallinnan osio koostuu 10 tapaamiskerran ohjelmasta. Kullakin tapaamiskerralla ohjaajat opettavat ryhmälle yhden uuden asian.